Jääkiekon tulo Jyväskylään

Vuosi 1947 oli sikäli merkittävä, että keväällä Harjun kentällä nähtiin ensimmäisen kerran nuorukaisten pelaavan jääkiekkoa pitkävartisilla mailoilla, jotka oli joukolla käyty hankkimassa Tampereelta. Päiväsaikaan harjoiteltiin innokkaasti ja innostus oli niin valtava, että pojat eivät ehtineet edes syömään, onneksi äidit toivat eväitä peliareenalle.

Virallisesti jääkiekko otettiin 1923 perustetun JYP:n ohjelmaan syksyllä 1947, jolloin Jyväskylässä järjestettiin ensimmäiset jääkiekkokurssit. JYP:ssä muina lajeina harrastettiin jalkapalloa, koripalloa ja jääpalloa. Ensimmäinen jääkiekkokenttä rakennettiin yhteisvoimin jääkiekosta kiinnostuneiden kanssa Harjulle. Kenttä oli koko talven ahkerassa käytössä, myös muutamia epävirallisia ystävyysotteluita pelattiin paikallisten joukkueiden kesken. Vasta seuraavan vuoden keväällä pelattiin ensimmäinen virallinen jääkiekko-ottelu, kun JYP oli hankkinut vastustajakseen Kuopion Erä Veikot. JYP hävisi ottelun lukemin 2-3, mutta ensimmäinen ottelu oli pelattu. Jääkiekko alkoi vauhdikkuutensa vuoksi saavuttaa sekä yleisön, että pelaajien suosion.

Olympiasoihtu Jyväskylään

Olympiavuosi 1952 alkoi jääkiekolla. Toiminnan pääpaino siirtyi jääkiekkoon, kun jääpallon edustusjoukkue oli luopunut sarjapaikastaan. Tosin junioritason jääpalloilijat valtasivat kaksi piirinmestaruutta. Leudosta talvesta huolimatta jääkiekko rynnisti eteenpäin, edustusjoukkue pelasi maakuntasarjassa ja pojat junioreiden SM-sarjassa. Kummallakaan joukkueella ei ollut vielä menestystä, mutta juniorityö oli kuitenkin tuottanut tulosta, sillä piirinmestaruudet voitettiin sekä A- että B-junioreissa.

Vuoden päätapahtuma oli olympiasoihdun saapuminen Jyväskylään 9. päivänä heinäkuuta. Myös JYP oli valittu vartioimaan ja kuljettamaan arvokasta viestitulta. Tämä kunnia annettiin seuran työmuurahaiselle ja johtokunnan monivuotiselle jäsenelle Veikko Saariselle, sihteerille Veikko Laurikaiselle, uutteralle laitahyökkääjälle ja juniorivetäjälle Kaarlo Mirkkolalle, ikiliikkujille ja uurastajille Lauri Pulkkiselle ja Erkki Kaurolalle. Pojat hoitivat tehtävän moitteettomasti ja vaikka sade ropisikin sinä iltana, niin soihtu ei sammunut.

Jyväskylän palloilijoiden juhlavuosi

Vuosi 1949 alkoi komeasti JYP:n 25-vuotisjuhlalla tammikuun 9. päivänä. Juhlan kunniaksi naistoimikunta oli valmistanut seuralle oman lipun, joka luovutettiin tässä yhteydessä. Samana vuonna pelaajat rakensivat talkoovoimin jääkiekkokentän Rajakadun varrelle ja pitivät sen myös kunnossa harjoituksia ja pelejä varten.

Neljäs vuosikymmen (1953-1962), jääkiekko päälajiksi

Edellisenä vuonna Jyväskylässä pelattu nuorten maaottelu antoi uutta intoa paikallisille jääkiekkoilijoille. Pelin tunnettavuuden myötä yleisön kiinnostus jääkiekkoon lisääntyi, samalla harrastajapiiri kasvoi nopeasti. Tämän seurauksena Jyväskylän Kiri otti myös jääkiekon ohjelmaansa. Nyt Jyväskylässä oli kolme kilpailevaa jääkiekkoseuraa; JYP, Diskos ja Kiri. JYP ilmoitti sarjoihin kolme eri joukkuetta.

Jääkiekossa Suomen sarjan karsintoihin

Kymmenen vuotta saatiin odottaa, ennen kuin JYP nähtiin mukana jääkiekossa Suomen sarjan karsinnoissa. Maakuntasarja voitettiin häviöttä, ainoastaan yksi piste jouduttiin luovuttamaan Vaasan Tornadolle. Ensimmäinen karsintavastustaja oli OTP, joka kohdattiin kotona ja vieraissa. Kummallakin paikkakunnalla pelattiin äärimmäisen tasaväkiset ottelut, Jyväskylässä pelattiin tasan 5-5, mutta Oulussa JYP oli maalin verran parempi päästen jatkoon. Seuraava vastustaja oli Kuopion KTK. Ensimmäisessä Jyväskylässä pelatussa ottelussa JYP joutui tunnustamaan KTK:n paremmakseen 2-3. Kuopiossa JYP:n peli ei sujunut enää yhtä hyvin, vaan 7-3 hävinneenä JYP joutui luopumaan Suomen sarjan paikasta. Piirinmestaruuden voittivat sekä miehet että C-juniorit. Tänä aikana perustettiin kannatusyhdistys.

Vuonna 1959 JYP osallistui maakuntasarjaan, jonka voitti puhtaalla pelillä maalisuhteen ollessa 108-27, joten toisen kerran seuran historiassa oli selviydytty Suomen sarjan karsintoihin. Kolmen joukkueen karsintalohkossa JYP sai kootuksi neljästä ottelusta viisi pistettä ja jäi pisteen päähän Jääpeikoista. Nuorten mestaruussarjassa JYP selviytyi jatko-otteluihin, mutta taloudellisten vaikeuksien vuoksi joutui luovuttamaan Raahen Vesalle. Junioreissa saavutettiin kaksi piirinmestaruutta.

Toimintakautena 1961 JYP pelasi jääkiekossa kaikkiaan 120 ottelua. Jälleen kerran jääkiekossa voitettiin maakuntasarja ja päästiin Suomen sarjan karsintoihin. Kuitenkin huonomman maalisuhteen vuoksi JYP sai luovuttaa sarjapaikan Porin RU-38:lle, joka voitettiin Nisulan montussa, mutta Porissa tuli suuri tappio. Vuonna 1962 Unto Leppäsen vetämä juniorityö alkoi tuottaa tulosta, sillä piirinmestaruuden voittivat sekä miehet että A- ja B-juniorit.

Nousu Suomen sarjaan

Seuran 40-vuotiskauteen valmistauduttiin huolellisesti. Jääkiekkoilijat aloittivat harjoittelunsa jo alkusyksystä. Maakuntasarjaan lähdettiin vähäisin odotuksin, sillä joukkueeseen oli jouduttu ottamaan vanhempien pelaajien lopetettua yhteensä kuusi B-junioria. Aluksi kokemattomalla joukkueella oli sarjassa vaikeuksia, mutta ensimmäisen ottelun tasapelin jälkeen JYP voitti loput ottelut ja pääsi Suomen sarjan karsintaan 17 muun joukkueen kanssa, joista vain neljä tuli nousemaan. Ensimmäiseksi JYP voitti Jämsänkosken Ilveksen ja Joensuun Kiekkokarhut. Tämän jälkeen edessä olivat ratkaisuottelut kotona ja vieraissa Lahden Reipasta vastaan. Nyt jos koskaan JYP:llä oli kaikki mahdollisuudet nousuun. Ennätysyleisön kannustamana pystyttiin Reipas voittamaan Nisulassa 6-3. Toinen ja ratkaiseva ottelu oli vielä pelaamatta. JYP:n nousuun riitti kahden maalin häviökin. Talkookyydillä suoritettiin matka Lahteen Radiomäen kentälle, jonne mukana seurasi puoleensataan nouseva jyväskyläläishuutosakki. Maaleja tehtiin vuoronperään ja kahden erän jälkeen tilanne oli tasan 2-2. Jännittävän ottelun päätteeksi JYP varmisti nousun voittamalla ottelun 5-4. JYP selviytyi karsintasarjan voittajaksi ja samalla Suomen sarjaan. Monien vuosien hartaat odotukset olivat täyttyneet, seuran A- ja B-juniorit voittivat piirinmestaruudet. Junioreiden Keski-Suomen piirin tekniikkakilpailut pidettiin ensimmäisen kerran Jyväskylässä, ja voittajaksi selviytyi JYP:n Pentti Mikkilä.

VIIDES VUOSIKYMMEN (1963-1972)

Kolmannelle Suomen sarjan kaudelle asetettiin tavoitteeksi nousu mestaruussarjaan. Harjoitustahtia kiristettiin entisestään, ennen sarjan alkua ehdittiin pelata 17 harjoitusottelua, mikä oli JYP:n kiekkohistorian ennätys. Joukkueen keski-ikä oli 18 vuotta ja heti ensimmäisestä otteluista havaittiin, että nuori joukkue pystyi hienoon yhteispeliin. Se ei vaan osannut tehdä maaleja, jotka ovat ratkaisevia pisteitä jaettaessa. Tämä kostautuikin sarjassa ja lopullinen sija oli kunnioitettavasti toinen. Saavutus oli paras, mihin JYP oli koskaan päässyt. Kaksi harmittavaa maalin tappiota loppupään joukkueille vei JYP:ltä mestaruussarjapaikan. Kauden aikana kunnostautui koululaisketju Arvaja – Arvaja – Näppi, joka teki sarjassa JYP:n 50 maalista 36. Valitettavasti pojat lähtivät Helsinkiin armeijaan, ja samalla kokonainen ketju siirtyi HJK:n riveihin. Silti piirinmestaruus voitettiin puhtaalla pelillä.

JYP tuo bingon Jyväskylään

Vuoden 1968 keväällä JYP:n johtokunnassa oivallettiin Ruotsista levinneen bingopelin merkitys tärkeänä rahanhankintakeinona. Ensimmäisenä jyväskyläläisenä yhdistyksenä JYP alkoi pyörittää bingotoimintaa. Seuran toiminnan laajetessa myös tehtävät lisääntyivät, alettiin keskustella osapäivätoimisen toiminnanjohtajan palkkaamisesta. Asiaa ei kauaa mietitty ja johtokunta katsoi sopivaksi henkilöksi Rauno Mäkisen, joka alkoi sivutoimisena toiminnanjohtajana pyörittää laajenevaa toimintaa. Samoihin aikoihin perustettiin seuraan oma Tukiyhdistys.

Juniorityössä kausi oli ennätyksellinen niin toiminnan, kuin tulosten osalta. JYP voitti viidestä mahdollisesta piirinmestaruudesta kaikkiaan neljä. D-juniorit saivat tyytyä toiseen sijaan. Nappulaliigan avajaisissa kaikkiaan 200 poikaa marssi kaupungin halki uusissa liikelaitosten lahjoittamissa pelipaidoissaan ja samalla he osoittivat kaupungin isille tekojääradan tarpeellisuuden. Suurimman vastuun järjestelyistä hoiti JYP:n uuttera puuhamies Väiski Länsisalmi, jonka työtä jääkiekon hyväksi arvostettiin myös Jääkiekkoliitossa valitsemalla hänet liittovaltuustoon.

Jyväskylä tekojääratakauteen

1970 piirinmestaruudet voitettiin jälleen neljällä rintamalla. Kaiken tämän lisäksi pelattiin nappulaliiga, jossa kaikkiaan 18 joukkuetta taisteli kaupungin mestaruudesta. Loppusarjan voitti Mäki-Matin kaupunginosan pojat. Kauden jälkeen JYP:a voitiin nimittää jo palloilun suurseuraksi, olivathan sen molemmat edustusjoukkueet mukana valiosarjoissa ja juniorijoukkojen väkimäärä nousi jo melkein tuhanteen.

Jääkiekkoilijoiden toiveuni tekojääradasta toteutui viimein kaudella 1970-71, jolloin JYP pääsi lokakuussa ensimmäisenä kokeilemaan Hippoksen tekojään kovuutta. Uuden kentän avausottelussa JYP sai vastaansa Dynamo Weissvasserin Itä-Saksasta. Ennen Suomen sarjan alkua JYP teki vastavierailun Itä-Saksaan ja pelasi viikon aikana neljä ottelua.

Jääkiekossa SM-karsintoihin

Vuosi 1972 merkittiin seuran historiassa yhdeksi vilkkaimmaksi. Seuralle vuokrattiin Pitkäkatu 35:stä uudet asianmukaiset kokoontumis- ja varastotilat. Toiminnanjohtajan tehtäviä kokopäivätoimisesti alkoi hoidella Seppo Rantanen. Jääkiekossa alkoi tulla näkyvää tulosta ja Suomen sarjaan JYP lähti kasvattamallaan joukkueella. Se koostui pääasiassa nuorista pelaajista, ja JYP:n tavoitteena olikin mestaruussarjakarsinnat. Tavoite saavutettiin vieläpä puhtaasti kolmen pisteen erolla seuraavaan Oulun Kärppiin. Helsingin Sanomat piti JYP:n joukkuetta kauden yllätyksellisimpänä joukkueena, jonka menetyksen takana oli nuoren joukkueen suunnaton tasaisuus ja yrityshalu. Sarjanousua ei kuitenkaan tullut, sen sijaan pelikokemusta saatiin runsain määrin. JYP:n joukkueesta kelpuutettiin nuorten maajoukkueeseen Esa Nyman sekä poikien maajoukkueeseen Reijo Mäkinen, Vesa Rajaniemi ja Ari Kankaanperä, joka ostettiin kauden päätyttyä Ilvekseen. Lisäksi maajoukkuevalmennuksessa olivat Kari Takala, Kari Virolainen, Risto Lumioja, Timo Rautio ja Pekka Saikkonen.

E-junioreille SM-mitaleja

Varsinaisen toisen yllätyksen tuottivat seuran pienimmät E-juniorit. He selvisivät valtakunnalliseen loppusarjaan Ouluun ja toivat sieltä seuralle ensimmäisen mitalin, SM-pronssin. Piirin tasolla JYP:n juniorit eivät saaneet enää vastusta, vaan kaikki piirinmestaruudet merkittiin JYP:lle.

Seppo Rantasen ohjaamat E-juniorit näyttivät isommilleen mallia voittamalla Helsingin jäähallissa valtakunnansarjan lopputurnauksessa SM-hopeaa. Tampereen Ilves vei tuttuun tyyliin kullan lyötyään JYP:n 8-2. JYP:n junnut johtivat vielä ensimmäisen erän jälkeen 1-0 mutta sitten voimat loppuivat, joka oli JYP:n historiassa uutta. Lisäksi pikkuleijonien All Stars- joukkueeseen JYP:stä valittiin Jukka Oksala ja Raimo Summanen. Piirinmestaruudet voitettiin kaikissa juniorisarjoissa. Jääkiekko oli lyönyt kiistattomasti itsensä läpi poikien keskuudessa.

1970-luvulle

JYP:n juniorijoukkueet lisääntyivät yhdellä, kun syksyllä 1973 aloitettiin F-junioritoiminta. Mukaan tuli yli 60 alle 9-vuotiasta poikaa. Heti ensimmäisenä kautena "junnut" saavuttivat piirinmestaruuden sekä kävivät Raumalla saakka pelaamassa epävirallisissa SM-turneissa. Kaikki muutkin juniorijoukkueet voittivat ylivoimaisesti piirinmestaruuden. Koska Keski-Suomesta ei löytynyt pojille vastusta, ystävyysotteluihin jouduttiin matkustamaan eri puolille Suomea. Valtakunnansarjoissa selviydyttiin aina välikarsintoihin, joissa pojat kohtasivat parempansa. Omalla linja-autolla riitti liikaakin käyttäjiä. Usein jouduttiin turvautumaan poikien isien talkookyyteihin, kun usea juniorijoukkue oli pelimatkalla yhtä aikaa.

Kaudelle 1974-75 ensimmäiseen divisioonaan noussut nuori ja kokematon miesten joukkue (keski-iältään 22-vuotta) lähti ennakkoluulottomasti, tavoitteenaan sarjassa pysyminen. Värikkäiden vaiheiden jälkeen JYP sai kokoon vain 10 pistettä, mikä tiesi putoamista toiseen divisioonaan. Sarjojen päätyttyä toukokuussa Suomen Jääkiekkoliiton ylimääräisessä kokouksessa ajettiin läpi uusi sarjasysteemi, jolloin entinen Suomen mestaruussarja muutettiin SM-liigaksi, jossa pelaa kymmenen joukkuetta. Samalla ensimmäisen divisioonan joukkueita lisättiin kahdella. Kahden nousijan selville saamiseksi järjestettiin karsinnat, joiden kautta JYP pääsi jälleen takaisin ykkösdivisioonaan.

JYP:n puheenjohtaja Aimo Husun ajatuksia "Jyppi"-lehdestä vuodelta 1975

Meitä on lähes 800, joista suurin osa on nuoria. JYP toimii heitä varten järjestämällä heille mahdollisuuden ohjattuun vapaa-ajan harrastukseen. Se ei ole nykyisin Jyväskylässä helppoa, sillä harjoitus- ja kilpailupaikkoja on liian vähän ja kaikille pojille ei riitä valmentajia. Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta me toimimme, olemmehan toimineet yli 50 vuotta.

Jääkiekossa edustusjoukkue pelaa I divisioonassa sekä juniorit omissa sarjoissaan, joissakin jopa useamman joukkueen voimalla. Pääasiassa omilla linja-autoilla suoritetut ottelumatkat suuntautuvat ympäri Suomea, jopa rajojemme ulkopuolelle. Kaikkea tätä toimintaa johtaa kymmenjäseninen johtokunta, jossa on edustus kaikilla jaostoilla. Seuran toimistossa johtokunnan ja jaostojen apuna toimivat päätoimiset toiminnanjohtaja, toimistoapulainen ja kalustonhoitaja. Lisäksi JYP:llä on kaksi omaa bingohallia ja varustemyymälä, joissa työskentelee päätoimisesti yli kymmenen työntekijää.

JYP:llä on todella toimintaa. Me emme pystyisi toimimaan ilman suunnitelmallista työskentelyä. Tämän johdosta seurassamme on tehty pitkän tähtäyksen suunnitelma niin valmennus-, talous- kuin hallintopuolellakin. Uskon, että voimme mennä eteenpäin ja tehdä jatkossakin menestyksellistä työtä Jyväskylän nuorison hyväksi. Urheiluseuratoiminta ei ole pelkästään huippu-urheilun tähtäävää. Seuran menestyksellistä toimintaa ei voida yksinomaan lukea sarjataulukoista. Se on nuorisotyötä mitä suuremmassa määrin.

Teksti poimittu Erkki Arvajan (1975) kirjasta Jyväskylän Palloilijat palloilun suurseuraksi. Kirja kertoi JYPin historiasta aina perustamisvuodesta 1923 vuoteen 1975 saakka.